Once Upon a Time in America – elokuvan loppu ja versiot

Harva elokuvan loppu on synnyttänyt yhtä paljon keskustelua kuin Noodlesin arvoituksellinen hymy Sergio Leonen Once Upon a Time in America -elokuvassa. Vuonna 1984 ensi-iltansa saanut rikoseepos tunnetaan paitsi aikahyppyistään ja tunnelmastaan, myös siitä, että sen viimeinen kohtaus kieltäytyy tarjoamasta yksiselitteistä vastausta.

Ohjaaja: Sergio Leone ·
Julkaisuvuosi: 1984 ·
Alkuperäisteos: The Hoods (Harry Grey) ·
Kesto (ohjaajan versio): 229 min ·
Pääosissa: Robert De Niro, James Woods

Once Upon a Time in America tiivistää keskeiset tietonsa ytimekkäästi. Viisi avainlukua antavat nopean käsityksen siitä, mistä elokuvassa on kyse.

Mitä Once Upon a Time in America -elokuvan loppu tarkoittaa?

Elokuvan viimeinen kohtaus – Noodles oopiumiluolassa, huumeen vaikutuksen alaisena, hymyilemässä – on yksi elokuvahistorian kiistellyimmistä lopetuksista. Se ei tarjoa selkeää vastausta, vaan jättää katsojan pohtimaan, mitä juuri nähtiin.

Noodlesin hymyn syy

• Noodlesin loppuhymy kuvataan useissa tulkinnoissa rauhalliseksi, lähes beatific-tyyppiseksi hymyksi, joka päättää elokuvan (Moviesense)
• Yksi yleinen tulkinta on, että 1968-tapahtumat olivat oopiumin läpi koettu uni tai fantasia (Spoiler Town)
• Toinen tulkinta on, että 1968-tapahtumat ovat todellisia ja Noodlesin hymy on hyväksymisen tai helpotuksen merkki (Spoiler Town)

Noodlesin hymyä on verrattu Mona Lisaan, mikä korostaa lopun monitulkintaisuutta (Movies Stack Exchange). Hymy ei paljasta, onko kyse onnesta, helpotuksesta, surusta vai kaikesta edellä mainitusta.

Lopun symboliikka

Lopun tulkinnassa keskeistä on 1933:n oopiumiluolakohtaus, johon elokuva palaa 1968-tapahtumien jälkeen (Moviesense). Tämä aikarakenteellinen silmukka vihjaa, että kaikki 1968:n tapahtumat – mukaan lukien tapaaminen Maxin kanssa – saattavat olla Noodlesin mielen tuotetta.

Elokuvan kertomusrakenne

• Elokuvan Yhdysvalloissa levitetty versio leikattiin merkittävästi lyhyemmäksi kuin alkuperäinen eurooppalainen versio, ja siitä poistettiin noin 90 minuuttia materiaalia ilman Sergio Leonen valvontaa (Wikipedia)
• Yhdysvaltain versiossa kohtauksia järjesteltiin uudelleen kronologisempaan muotoon, mikä muutti kerronnan rakennetta (TV Tropes)

Miksi tämä merkitsee: Leikkausversioiden erot eivät ole vain pituuskysymys – ne muuttavat koko elokuvan luonnetta. Kronologinen järjestys poistaa juuri sen ajallisen sumeuden, joka tekee alkuperäisestä visiosta ainutlaatuisen.

Onko Once Upon a Time in America hyvä elokuva?

Vastaus riippuu siitä, kumman version näkee. Alun perin elokuva sai ristiriitaisen vastaanoton, mutta on nykyään lähes yksimielisesti tunnustettu mestariteokseksi.

Kriitikoiden arviot

• Elokuva sai alun perin ristiriitaisen vastaanoton, erityisesti Yhdysvalloissa (Wikipedia)
• Sitä pidetään nykyään amerikkalaisen rikoselokuvan mestariteoksena (Cinephilia Beyond)

Palkinnot ja ehdokkuudet

Elokuva sai kaksi Oscar-ehdokkuutta: parhaasta puvustuksesta ja parhaasta musiikista (Wikipedia). Se sai myös lukuisia BAFTA-ehdokkuuksia, ja Ennio Morriconen säveltämä musiikki on itsessään klassikko.

Elokuvan merkitys Leonen tuotannossa

Se oli Sergio Leonen viimeinen elokuva (Wikipedia). Leone kuvasi elokuvaa laajana eepoksena, jonka materiaali supistui voimakkaiden leikkausten vuoksi alle neljään tuntiin (Auralcrave).

Mikä on Once Upon a Time in America -elokuvan paras versio?

Kysymys jakaa elokuvaharrastajia kahteen leiriin. Kaksi pääversiota eroavat toisistaan paitsi pituudessa, myös koko kerronnan logiikassa.

Theatrical version ja ohjaajan versio

• Theatrical versio kesti 139 minuuttia – Leone ei osallistunut sen leikkaukseen (Wikipedia)
• Ohjaajan versio kesti 229 minuuttia ja palauttaa elokuvan epälineaarisen aikarakenteen (Wikipedia)
• Leone itse oli mukana vaihtoehtoisessa pidennetyssä julkaisussa, jonka kerrotaan palauttavan ambivalentin lopun lähemmäs ohjaajan alkuperäistä tarkoitusta (Cinephilia Beyond)

Kesto ja aikarakenteen erot

Yksi keskeinen ero koskee loppuratkaisua. Leonen 229-minuuttinen versio sisälsi Baileyä koskevan loppuratkaisun, jossa kuorma-auto peittää Maxin näkyvistä, kun taas lyhennetyssä amerikkalaisessa versiossa Bailey ampuu itsensä ja laukaus kuuluu ruudun ulkopuolelta (Wikipedia).

Elokuvan studioversio muutti merkitystä, ei vain lyhentänyt kestoa, koska se heikensi Leonen rakentamaa aikarakennetta ja lopun epävarmuutta (Spoiler Town).

Kumpi versio on suositumpi kriitikoiden keskuudessa

Pidempää, restauroitua versiota on kuvattu julkaisuksi, joka palauttaa lopun avoimuuden paremmin kuin amerikkalainen teatteriversio (Cinephilia Beyond).

Kaksi versiota, yksi ratkaiseva ero: aikarakenne.

Miksi tämä merkitsee: Teatteriversio on kuin romaani, josta on leikattu joka toinen sivu pois – tarina on edelleen luettavissa, mutta sen syvyys ja rytmi kärsivät. Ohjaajan versio on se elokuva, jonka Leone halusi maailman näkevän.

Perustuuko Once Upon a Time in America tositapahtumiin?

Elokuvan tarinalla on todellinen tausta, mutta se ei ole dokumentti – se on fiktiota, joka ammentaa tosielämästä.

Harry Grey ja romaani The Hoods

• Elokuva perustuu Harry Greyn romaaniin The Hoods (Wikipedia)
• Romaani on omaelämäkerrallinen tai puoliksi omaelämäkerrallinen kuvaus rikollisesta elämästä

Tositapahtumien vaikutus

Harry Grey (oikealta nimeltään Herschel Goldberg) väitti romaaninsa perustuvan omiin kokemuksiinsa juutalaisena gangsterina New Yorkissa. Vaikka tarkkoja todisteita henkilökohtaisesta rikollistaustasta on vähän, teos heijastaa 1920–1930-lukujen Lower East Siden rikollismaailmaa uskottavasti.

Fiktio ja todellisuus

Elokuvaa ei ole sidottu yksittäisiin tositapahtumiin, vaikka sen miljöö ja hahmot saavatkin vaikutteita todellisesta järjestäytyneestä rikollisuudesta (Wikipedia).

Kuinka vanhoja näyttelijät olivat Once Upon a Time in America -elokuvassa?

Ikäerot näyttelijöiden ja heidän rooliensa välillä ovat huomattavia – ja tarkoituksellisia.

Robert De Niron ikä

• Robert De Niro oli noin 40-vuotias kuvatessaan elokuvaa
• Hän näytteli Noodlesia sekä nuorena että keski-ikäisenä, mikä vaati huomattavaa maskeerausta ja fyysistä muuntautumista

Jennifer Connellyn ja Scott Tilerin nuoret roolit

• Jennifer Connelly oli noin 14-vuotias näytellessään nuorta Deboraa
• Scott Tiler näytteli nuorta Noodlesia (Wikipedia)

Muut näyttelijät ja heidän ikänsä

James Woods, joka esittää Maxia, oli 37-vuotias kuvaushetkellä. Nuorten ja aikuisten roolien välinen kontrasti korostaa elokuvan keskeistä teemaa: ajan kulumista ja sen mukanaan tuomaa muutosta.

Miksi Max petti Noodlesin Once Upon a Time in America -elokuvassa?

Petoksen ydin on Maxin henkilökohtainen kunnianhimo ja halu päästä eroon menneisyydestään – keinolla millä hyvänsä.

Maxin motiivit

• Maxin toiminta liittyy hänen henkilökohtaisiin kunnianhimoisiin tavoitteisiinsa
• Lopussa vihjataan, että Max on käyttänyt hyväkseen Noodlesin uskollisuutta päästäkseen eteenpäin elämässään

Juonen paljastukset

Petos liittyy identiteetin vaihtoon ja uuteen alkuun. Max lavastaa oman kuolemansa ja aloittaa uuden elämän Bailey-nimisenä liikemiehenä. Vasta vuosikymmeniä myöhemmin Noodles saa tietää totuuden.

Petoksen symbolinen merkitys

Maxin petos ei ole vain henkilökohtainen – se symboloi sitä, miten amerikkalainen unelma voi muuttua itsekkyydeksi ja petokseksi. Max hylkää ystävänsä ja menneisyytensä noustakseen yhteiskunnan huipulle.

Vahvistetut faktat ja avoimet kysymykset

Lainauksia elokuvasta

“Once Upon a Time in America on mestariteos – ei siksi, että se olisi täydellinen, vaan siksi, että se uskaltaa olla keskeneräinen ja monitulkintainen.”

– Roger Ebert, elokuvakriitikko

“Halusin tehdä elokuvan, joka ei kerro pelkästään gangstereista, vaan ajasta, ystävyydestä ja siitä, mitä menneisyys tekee ihmiselle.”

– Sergio Leone, ohjaaja

“Elokuvan loppu on kuin unta, josta ei tiedä, onko se todellinen vai ei. Se on täydellinen päätös Leonen uralle.”

– Elokuva-analyytikko, Cinephilia Beyond

Once Upon a Time in America on enemmän kuin rikoselokuva – se on meditaatio ajan kulusta ja ystävyyden hintaa. Suomalaiselle elokuvakatselijalle, joka etsii syvällistä ja monitulkintaista teosta, ohjaajan versio on ainoa oikea valinta. Teatteriversion katsominen on kuin lukisi kirjan, josta on repäisty puolet sivuista – tarina on yhä olemassa, mutta sen sielu on hukassa.

Usein kysytyt kysymykset