Web of Science – opas, käyttö ja vertailu | Ilmainen pääsy

Tutkijalle ja opiskelijalle oikean tietokannan löytäminen on tutkimustyön perusta. Web of Science on vuosikymmenten aikana vakiinnuttanut asemansa yhtenä arvostetuimmista viitetietokannoista – mutta sen maksullisuus ja käyttöehdot herättävät usein kysymyksiä.

Indeksoituja aikakausjulkaisuja: yli 21 000 ·
Tieteenaloja: yli 250 ·
Päivittäin lisättäviä viitteitä: yli 12 000 ·
Kattavuusvuodet: 1900 – nykypäivä ·
Omistaja: Clarivate

Seuraava taulukko tiivistää Web of Science -tietokannan perustiedot.

Mikä on Web of Science?

Web of Science on Clarivaten omistama viitetietokanta, joka indeksoi tieteellisiä artikkeleita ja tarjoaa viittaustietoja. Se kattaa yli 21 000 vertaisarvioitua aikakausjulkaisua ja yli 250 tieteenalaa vuodesta 1900 alkaen (Iowa State University Library Guides (yliopistokirjaston vertailu)).

Kuten Mikä on DNS? Ilmaiset DNS-palvelimet ja niiden vertailu -artikkelissa käsitellään teknisiä työkaluja, Web of Science on akateemisen työn perustyökalu.

Web of Science -alustan määritelmä

• Alusta on suunniteltu tutkijoiden, opiskelijoiden ja kirjastoammattilaisten käyttöön.
• Se tarjoaa viittausanalyysiä ja mahdollistaa tutkimusvaikuttavuuden mittauksen.
• Web of Science eroaa hakukoneista, kuten Google Scholarista, tiukemman lehtivalintansa ja maksullisuutensa vuoksi.

Web of Science Core Collection -indeksit

Core Collection on tietokannan keskeinen osa, joka sisältää kolme ydintä: Science Citation Index Expanded, Social Sciences Citation Index ja Arts & Humanities Citation Index. Näiden kattavuus kuvaa noin 10–12 prosenttia viitatuista lähteistä (Web of Science Zendesk (tietokannan tukisivu)).

Ydinindeksien valikoivuus on tietoinen valinta: Clarivate soveltaa tiukkoja laatukriteereitä, mikä tekee Web of Sciencesta luotettavan mutta samalla rajatun lähteen. Miten tämä vaikuttaa käyttäjään? Se tarkoittaa, että kaikki tieteelliset julkaisut eivät päädy indeksiin – vain tietyt vertaisarvioidut lehdet hyväksytään.

Voinko käyttää Web of Sciencea ilmaiseksi?

Web of Science on pääosin maksullinen tilauspalvelu. Useimmat yliopistot ja tutkimuslaitokset tarjoavat pääsyn henkilökunnalleen ja opiskelijoilleen. Suomessa julkinen kirjastoverkko tarjoaa rajoitettua pääsyä, mutta kattava ilmainen versio ei ole yleisesti saatavilla.

Ilmainen pääsy yliopiston kirjaston kautta

• Yliopistot, kuten Jyväskylän yliopisto, ovat tehneet tilaussopimuksia, jotka mahdollistavat opiskelijoiden ja henkilökunnan pääsyn.
• Jyväskylän yliopisto on ilmoittanut, että sen tilaus päättyy 1.1.2026 (Jyväskylän yliopisto (Suomen julkinen yliopisto)). Tämä heijastaa kasvavia kustannuspaineita.

Kotikäyttö ja etäyhteysmahdollisuudet

Yliopiston kirjaston kautta pääsee usein kirjautumaan Web of Scienceen myös etänä. Ilman yliopistokirjaston tunnuksia ilmainen pääsy on hyvin rajallista. Clarivaten mukaan Publisher Portal on maksuton työkalu kustantajille (Clarivate (tietokannan omistaja ja ylläpitäjä)), mutta tämä ei koske loppukäyttäjiä.

Mitä tiedostoja on ladattavissa ilmaiseksi?

Ilmaiseksi voi ladata vain rajoitetun määrän viitetietoja tai tiivistelmiä, mutta kokotekstit vaativat usein erillisen tilauksen. Avoimen pääsen lehtien linkit näkyvät, mutta niiden saatavuus riippuu kustantajasta.

Käytännön neuvo: Tarkista oman oppilaitoksesi kirjaston sivuilta, onko Web of Science -tilaus voimassa. Jos ei, harkitse Scopusta tai Google Scholaria vaihtoehtoina.

Onko WoS parempi kuin Scopus?

Vertailu Web of Sciencen ja Scopuksen välillä on yleinen kysymys tutkijoiden parissa. Kumpikaan ei ole yksiselitteisesti parempi – ne palvelevat eri tarpeita. Journal Metrics (tutkimusmittareiden vertailusivusto) kuvaa Scopusta laajemman nykykattavuuden tarjoavana ja Web of Sciencea historiallisesti pidemmälle ulottuvana ja valikoivampana.

Web of Sciencen ja Scopuksen keskeiset erot

Seuraava taulukko tiivistää tärkeimmät erot kahden tietokannan välillä.

Kumpi tietokanta kattaa enemmän julkaisuja?

Scopus kattaa tällä hetkellä enemmän lehtiä, mutta Web of Science tarjoaa pidemmän aikasarjan ja tiukemman laadunvalvonnan. Tämä tekee WoS:sta usein luotettavamman historiallisessa tutkimuksessa, kun taas Scopus sopii paremmin laaja-alaisiin nykytutkimuksiin.

Viittausanalyysityökalujen vertailu

Web of Sciencen Journal Citation Reports -raportit ja Impact Factor ovat laajalti käytettyjä tutkimusarvioinnissa. Scopus puolestaan tarjoaa CiteScore- ja SJR-mittarit, jotka kattavat laajemman lehtijoukon. Valinta riippuu siitä, mitä mittari haluaa korostaa.

Tämä korostaa, että tutkijan kannattaa käyttää molempia tietokantoja tarpeen mukaan.

Miten Web of Sciencea käytetään tutkimuksessa ja kirjoittamisessa?

Alustan käyttö on intuitiivista, mutta tehokäyttö vaatii hakulogiikan ymmärtämistä. Alla käydään läpi perustoiminnot.

Perushaun tekeminen

1. Avaa Web of Science -kirjautumissivu.
2. Valitse hakukenttään aihe, tekijä, otsikko tai viittaus.
3. Käytä Boolean-operaattoreita (AND, OR, NOT) tarkentamiseen.
4. Rajaa tuloksia vuoden, kielen tai asiakirjatyypin mukaan.
5. Vie viitteet EndNote-, RefWorks- tai BibTeX-muotoon.

Tarkennettu haku ja hakulogiikka

Tarkennettu haku mahdollistaa kenttäkohtaisen haun (esim. tekijä, otsikko, julkaisun nimi). Tuloksia voi lajitella viittausten määrän, julkaisuvuoden tai merkityksen mukaan. Hakuhistoria tallentuu istunnon ajaksi.

Viittausten hallinta ja vienti

Viitteet voi viedä suoraan EndNote-, RefWorks- tai BibTeX-muotoon. Tämä helpottaa lähdeluettelon luomista ja viittausten hallintaa tutkimusprosessin aikana.

Tekijäprofiilin hallinta

Web of Science tarjoaa ResearcherID-työkalun, jonka avulla tutkija voi luoda oman profiilin, yhdistää julkaisunsa ja seurata viittauksiaan. Profiilin päivittäminen parantaa näkyvyyttä ja auttaa välttämään nimisekaannuksia.

Näiden työkalujen avulla tutkija hallitsee viittauksensa ja parantaa näkyvyyttään.

Onko Web of Science luotettava?

Web of Science on yksi luotetuimmista tietokannoista akateemisessa maailmassa. Sen luotettavuus perustuu tiukkaan lehtivalintaprosessiin ja jatkuvaan päivitykseen.

Tietokannan laatukriteerit

• Clarivate käyttää arviointiprosessia, jossa tarkastellaan lehden vertaisarviointikäytäntöjä, julkaisutiheyttä, kansainvälisyyttä ja sitaatiotasoja.
• Vain noin 10–12 % tarkastelluista lehdistä hyväksytään indeksiin (Web of Science Zendesk (tietokannan tukisivu)). Tämä kertoo valikoivuudesta.

Vertaisarvioitujen lehtien valintaprosessi

Valintaprosessi sisältää useita vaiheita, kuten perustietojen tarkistus, toimituskunnan arviointi ja viittausanalyysi. Lehdet, jotka eivät täytä kriteerejä, poistetaan tarvittaessa.

Plagioinnin ja virheellisten tietojen tunnistus

Web of Science ei itse tarkista plagiointia, mutta se indeksoi lehtiä, joilla on omat eettiset ohjeistuksensa. Tietokannan päivitys päivittäin takaa, että uudet julkaisut tulevat nopeasti saataville.

Yhteenveto luotettavuudesta: Web of Science on akateemisesti arvostettu, mutta se ei ole ainoa lähde. Tutkijan kannattaa käyttää useita tietokantoja varmistaakseen kattavuuden.

”Web of Science -alustan tiukka lehtivalinta on sen vahvuus, mutta se rajoittaa samalla tutkijan näkymää kenttään. Pelkkään WoS:iin tukeutuminen voi jättää tärkeitä julkaisuja huomaamatta.”

– Yliopiston kirjaston ohjesivut (akateeminen neuvontapalvelu)

”Publisher Portal on täysin maksuton työkalu kustantajille. Lehden arvioinnista tai tilin ylläpidosta ei peritä maksuja.”

– Clarivate (tietokannan omistaja ja ylläpitäjä)

Web of Sciencen hyödyt ja haitat

Yksikään tietokanta ei ole täydellinen. Web of Sciencen vahvuus on sen tiukkuus, heikkous sama. Suomalaisen tutkijan kannattaa punnita oman alan kattavuutta ja käyttää tarvittaessa molempia tietokantoja.

Usein kysytyt kysymykset